keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Lomarapo, osa 3. Biitsiä ja muuta maisemaa

Lanzaroten luonto on kiinnostava. Maasto on osin mustan laavakiven peittämää elotonta ja karua kivikkoa, osin taas upeita pitkiä hiekkarantoja. Vihreyttä on lähinnä ihmisen ja kastelujärjestelmien ansiosta. Ajelimme ympäriinsä pieniä tiepahasia kiertäen kuitenkin kaukaa suurimmat turistirysät ja kaupungit.

Upein löytämämme ranta oli Famara, jota kehutaan hyväksi aloittelijoiden surffauspaikaksi. Siksipä siellä kahtena päivänä kävimmekin. Ranta on todella tuulinen ja toisena päivänä dyyneiltä puhaltava hiekka sai meidät kääntymään nopeasti takaisin autoon. Siellä ei juurikaan muita ihmisiä näkynyt, toisin kuin Puerto de la Carmenin rannassa. Sekin ranta oli ihana, mutta siellä oli sitten selkeästi enemmän porukkaa.

Tässä vielä muutama kuva reissusta.

5 kommenttia:

Wanha kirjoitti...

Ihania kuvia ja mageen näköistä, tuolta sais hienoja kuvia :) Hmm.. ehkä ensi talvena mekin päädymme tuonne.

Ansku kirjoitti...

Kyllä siellä oli kuvauksellista ja harmittikin, kun tuo minun pokkarikamerani on niin onneton! Haluaisin kunnollisen digijärkkärin, kun kuvia kuitenkin tulee otettua paljon, mutta eipä taida juuri nyt olla varaa...

Meillä kiinnostaisi ensi talvena mennä La Santa -nimiseen sporttiresorttiin, joka on myös Lanzarotella. Siellä vaikuttaisi olevan kovasti tekemistä ja aktiviteettejä koko porukalle (www.clublasanta.com).

Suvi O. kirjoitti...

Teillä onkin ollut kiva loma! Kiitos kortista, se tuli tänään. Papukaijat ja palmut on jees! Hienon näköisiä maisemia siellä, ehkä mekin joskus...?
Ja eihän turistihommissa mitään vikaa ole! Jos kaipaa oikeasti lomaa ja silkkaa olemista, niin juuri tuollaisessa paikassa sitä rentoutuu: aurinkoa, valmis ruoka, ei tarvi stressata mistään. Ja kun on tarpeeksi vähän aktiviteetteja tarjolla, niin ei tarvi miettiä sitäkään, että mitä kaikkea pitäisi ehtiä loman aikana ;) .

Sä olet aika mato ottamaan kuvia!

Fifi kirjoitti...

Kiitos näistä kauniista lomakuvista! En ole koskaan käynyt Lanzarotella, mutta näiden kuvien perusteella tekisi mieli sinne(kin).

Sinulle on tunnustus blogissani!

Pia Koskinen-Sanchez kirjoitti...

Lasteni isä kävi aikoinaan täällä armeijan, silloin ei vielä ollut paljon hotellejakaan,melkein aavikkoa koko saari, mutta kaunista..