keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Haaveiluja

Mies lähti toteuttamaan unelmaansa. Haute route Chamonix'sta Verbieriin. Noin 200 kilometriä noin kymmenessä päivässä. Koko talvi sitä on suunniteltu ja siihen valmistuduttu, ja nyt se reissu sitten alkaa.

Jos minulta kysyttäisiin, mikä unelma on vielä saavuttamatta niin enpä tiedä mitä vastaisin. Niin monta tärkeää asiaa on jo toteutunut: minulla on terveet reippaat lapset, saan asua paikassa missä viihdyn, olen tasavertaisessa parisuhteessa, olen terve, olen saanut nähdä maailmaa ja kaikki on oikeastaan aika hyvin.

Haaveitahan toki on. Haluaisin mielekkäisiin töihin ja saada ihan oman kodin. Haluaisin vielä joskus reppureissulle ja päästä esimerkiksi Etelä-Amerikkaan. Haluaisin litteän vatsan. Haluaisin lottovoiton.

Mutta nämä ovat pieniä juttuja, jotka melko todennäköisesti vielä joskus toteutuvat (paitsi se litteä vatsa ja lottovoitto, niihin kun ei oikein voi itse vaikuttaa, ei edes siihen vatsaan). "Isojen linjojen haaveet" ovat jo aika lailla toteutuneet ja olen siitä onnellinen.

Mistä sinä siellä tietokoneen äärellä haaveilet?

PS. Ja lopuksi toivon missimäisesti maailmanrauhaa ja niin edelleen.

Mies otti reissulleen kameramme mukaan, joten arkistojen aarteilla mennään seuraavat kaksi viikkoa.

5 kommenttia:

Wanha kirjoitti...

Siis mikä tuo reissu on? Missä se reitti menee? Tehdäänkö se hiintäen, kävellen vai miten? Mutta aika mageeta, hienoa että unelma toteutuu! (sori en jaksanut googleettaa)

Itsellä aika samanlaiset haaveet kuin sulla, ja samoihin asioihin olen tyytyväinen :) Jos se unelma-ammatti tms löytyisi. Tai ei sen tarvi olla unelma, kunhan on sellaista, että sitä jaksaa ja haluaa tehdä pitkään. Olen sellaisen itseasiassa viime aikoina löytänyt (tai näin luulen), mutta kerta tuo kieli ei vielä taitu en voi vielä hakea opiskelemaan.

Ansku kirjoitti...

Haute Route on 180 km pitkä reitti Chamonix'sta Zermattiin, ja opjat menevät sen hiihtäen. (http://en.wikipedia.org/wiki/Haute_Route)

Ihanaa, jos tiedät mitä haluaisit tehdä työksesi! Minulla ei ole mitään käsitystä, mutta syksyllä olisi kiva päästä johonkin duuniin. Täällä tuntuu työpaikat löytyvän suhteilla, mutta aika hankalaa, kun en osaa oikein kenellekään kuvailla, mitä haluaisin tehdä :D. Tiedän vain mitä en halua tehdä!

Ella B kirjoitti...

Itsellä on aika lailla toisinpäin asiat, eli oma ala on löytynyt ja joka vielä mitä luultavammin työllistää ympäri maailmaa. Toisaalta nyt vähän "vanhempana", opiskelujen lopulla, alkaa haaveilla perheestä ja omista ihanista, kilteistä lapsista ja olishan sitä varten kiva olla unelmamieskin. Toisaalta haluaisin vielä matkustella Etelä-Amerikassa ja trooppisilla saarilla ja oppia puhumaan oikeasti espanjaa eikä jotain muunneltua ranskaa, ja ehkä myös saksaa. Ja sitten haluaisin löytää jonkun kivan paikan jonne niiden kakaroiden ja miehen kanssa voisi asettua joka ei ole liian kaukana Suomesta.

Tulipah haaveita, täytyy varmaan ryhtyä pian tuumasta toimeen...

Jonna kirjoitti...

Minä olen jo vuosia halunnut oppia puhumaan kreikkaa.Sitten kun sujuvasti kieltä puhun niin lähden kiertämään niitä Kreikan saaria reppu selässä ; ).

Anonyymi kirjoitti...

Minä haaveilen taas Barcelonan reissusta :)
eihän se syyskuu niin kaukana ole :D

Terveisiä Tallinnasta ;)
Karmen