Kukkasia naapurilta

Pakko se on kertoa tänään, sillä huomenna luulisitte aprillipilaksi: täällä on varvastossukelit! Hellemekot ovat jo käytössä, piknikillä käyty ja olkapäät poltettu.  Jos huomenna sää on samanlainen, minut löytää kirjan kanssa rantsusta sortseissa ja mahdollisimman paljastavassa topissa. Muu perhe lähtee hiihtämään. Kevät, mikä ihana asia!

Naapuri harrastaa orkideoja ja eräänä päivänä hän toi meille sylillisen oksia. Niistä riittää moneen maljakkoon ja vesikannuun. Kauniita!

Melko perfecto sunnuntai

Tänään lapset saivat päättää mitä tehdään. Isosisko halusi katsoa aamulla formulat ja olla koko päivän yökkärissä. Pikkusisko halusi tulla mukaani lenkille potkulaudan kanssa.

Näimme maratoonarit juoksemassa, elokuvan tekoa kotikadullamme ja kävimme hakemassa mäkkäristä eväät, jotka söimme merenrannassa. Otimme aurinkoa ja räpsimme kuvia toisistamme. Oli kivaa.

Nyt sitten otamme iltapäivän rennosti. Mies lupasi tehdä poropastaa iltaruoaksi. Minun pitää pakata, lähden huomenna Suomeen. Haluttaisi vielä käydä ulkona, keli on kerrassaan loistava.

Mukava sunnuntai!

Moi taas!

Ollaan täällä vielä hengissä! Vuosisadan flunssa on selätetty ja töitä paiskittu. Pikkuisen on ehditty rentoutumaankin ja ihan minimaalisesti rilluttelemaan. Kyllä on perheen arki erilaista nyt, kun molemmat vanhemmat tekevät pitkää päivää. Mutta en valita, en ole ikinä tykännyt työstäni niin kuin nyt :).

Kevät on tullut aivan huomaamatta, vaikka nyt pari päivää onkin sadellut vettä. Viikonloppuna olisi ihana päästä kaupungista pois, jonnekin ulos raittiiseen ilmaan, ilman meikin hiventä ja korkokenkiä. Johonkin metsään rypemään.

 Puistokävelykään ei olisi mahdoton ajatus

Yksi kuva calçotadastakin, ihan muistoksi vain.

Roolinvaihdos

Kuten huomata saattaa, blogi on kovasti hiljentynyt. Meillä on arkielämä muuttunut kertaheitolla, aloitin nimittäin kokopäivätyöt! Joudun olemaan työn puolesta paljon tietokoneella, joten iltaisin ei enää nappaa samaan malliin surffailu :). Aikamoista järjestelyä tämä uranaiseksi muuttuminen on vaatinut, mutta päivä kerrallaan siitä selviää!

Monenlaista olisi toki kerrottavaa: olemme käyneet calçotadassa, viettäneet karnevaaleja, sairastaneet aivan järjetöntä flunssaa sekä laittaneet vähän kotia kuntoon. Lisäksi sain Elisabethilta mukavan haasteen, johon tartun heti, kun aikaa on riittävästi!

Mutta blogi jatkaa vielä, toivottavasti. En nimittin millään osaa ajatella eläväni ilman bloggaamista!

Kohti uusia haasteita!